Tulipa se lopulta....

Talvi tuli lopulta tännekkin,vähän lunta ja kymmenisen astetta pakkasta.

Saapa nähdä kuinka pitkaikainen ilo moinen on,kun noissa viiden vrk:n sääennusteissa jo lupailevat vettäkin... Höh!

Jotenkin sitä on NIIN kyllästynyt tuohon ainaiseen kurassa mylläämiseen,jota on kestänyt pitempään kuin laki sallii...

No nauttikaamme nyt tästä ja säällehän ei mitään voi eli otetaan sitten vastaan mitä tuleman pittää...

Koirat ovat olleet ihan onnessaan uudesta lumesta...Kaiken maailman koikkaloikat,möyrimiset ja kieriskelyt lenkeillä ovat kyllä sitä luokkaa, että ei voi kun nauraa koiruuksien touhuille....

Ennen joulua valmistui niille myös uusi "asunto" ja on se vaan hieno...vaikka itse sanonkin

Lampolassa on putsailtu osasta karsinoita liiat pehkut pois. Vaikka meillä onkin hyvät nuo paalihäkit,hävikkiä silti aina tulle jonkin verran.

Olemme kärränneet ruokintahäkin ympäristöstä kaikki pehkun pois ja laiittaneet uutta olkea tilalle,joten olkipatja pysyy samoissa korkeuksissa koko karsinassa loppu sisälläoloajan.

Tuo helpottaapi meidän työtämme ja Emojen karitsoineen on mukavampi karsinoissa asustaa.

Vähän tässä on mietityttänyt naapurin pihasta löytyneet IIIISOT! ! ! tassunjäljet... Toivottavasti jälkien jättäjä on reissussa yksinään ja jatkoi matkaansa mahdollisimman kauas!

Tulevanakin laidunkautena eläimiä on hieman syrjäisemmillä laitumilla,joten kyllä sitä hieman "sydän syrjällään" niiden puolesta on...

Kari kertoili Irlannin kuulumisia,että mittarit näyttää 12 astetta plussaa ja kivan vihreiltä maisemat näyttää kuinkas muuten.Heti ensimmäisenä päivänä "ohjelmassa" oli paikalliset paimennuskilpailut,joten heti päästiin asiaan...