Hyvin on lunta riittänyt näillä main ja hiihtokelejä piisannut. Toivottavasti saadaan myös kunnon hankikanto jotta pääsee liikkumaan ilman ,että pitänee pysytellä ladulla...
Pakkaset ovat pysytelleet näin helmikuun lopuilla siinä nollan tietämissä ja plussan puolellekkin ollaan lämpötiloissa päästy.
Ihan siis jo kevään tuntua... Vesi tippui räystäistä ja Tirpat virittelivät kevään ensi konserttejaan
Lampolankin on saatu uusia asukkaita runsain mitoin. Reippaita ja komeita Karitsoja on putkahdellut pahnolle mukavasti. Tämän ryhmän karitsoinnit alkaa olla jo lopuillaan vaan on siellä seuraava ryhmä jo "lähtötelineissä" starttaamassa omaa karitsointiaan...
Kuun alkuun ehdin pitää pienen "lomasen" ja matkasin vihreään Irlantiin. Kyllä on kaunis maa! Pari päivää on kyllä aivan liian lyhyt aika siellä vierailuun...niin paljon kaikenlaista nähtävää ja tekemistä siellä piisaa...
Pelloilla kasvoi rehevää ruohoa ja eläimiä laidunsi siellä täällä. Normaalia parempi kevät,kuulemma.
Lemmut laiduntamassa
Suurinpiirtein kaikkialla kasvavia pensasaitoja leikattiin uuteen malliin eli liiat pois. Traktorin perässä oli eräänlainen "silppuri" jota laskemalla ja nostamalla tuo leikkaus sujui oikein hyvin. Meteli oli korvia huumaava,kun moisen yhdistelmän ohitti...
Pääsin vierailemaan paikallisissa Nursery kisoissa. Koirat ovat näissä kisoissa iältään alle 3 vuotiaita. Kisaan kuului haku,triangeli poispäin ajona ja siitä mentiin ilman jakoa häkille.
Kisapeltoa
Suorituksia oli hallitusta sitten niihin vähemmän hallittuihin...ihan niin kuin meillä täällä suomessakin. Nuorin koira oli 8kk ikäinen ja siellä se veteli ohjaajansa avustuksella semmoisen hallitun radan... Osalla koirista oli vaikeuksia hakukaaren kanssa;alussa lähtivät hyvinkin laajalle ja lähestyessään haettavaa ryhmää olivat jo hyvinkin "tiukassa" tuntumassa...selvennykseksi; niinkuin hakukaari olisi ollut väärinpäin... Hakumatka oli kumminkin sen verran pitkä,että välillä nähtiin niitäkin,jotka eivät laumaa löytäneet. Vaan suoritusta sai jatkaa niin pitkään ,että koiran sai ohjattua lampaille ... se oli hyvä se.
Tolpalle tulossa (Hauskasti jakorinki merkattu mehukanikoilla)
Kisojen nuorin ( 15v.) osanottaja häkityksessä. Hän teki kisan yhden parhaimmista radoista
Mielenkiintoisin oli kuunnella "katsomosta" tulevia komentteja.
Hyvinkin postiivista palautetta. Pietä naljailua ehkä osassa mutta ne sanottiin kyllä ohjaajan jo tullessa puhelemaan suorituksensa jälkeen.
Koiran suorituksista(jotka eivät aina välttämättä olleet ihan niitä hallitumpia) katsottiin niitä hyviä juttuja ja osaalueita. Tottakai, jos oli aihetta,myös ne vähemmän loistokkaat hetket saivat kielen kannat kirpoamaan... Perussävy kuitenkin plussan puolella...
Hyvin tuntevat tuolla koirat sekä ohjajat...Minulle kerrottiin,että nyt menee ohjaaja se ja se.Hänellä on nyt uusia nuori koira,mutta hänen koiransa tuppaavat aina tekemään näin ja näin... Ja arvatkaa vaan,tekikö tämä uusi,nuori koiruus juurikin ne samat "temput" kuin edeltäjänsäkin...
Ei se aina ole niin helppoa vaikka toisin ehkä luullaankin...
Pääsimpä sitä itsekkin koiran kanssa pellolle treenaamaan ja lopputulemana ehtoolla oli että kuinka pienen pienen osan sitä ymmärtääkään tästäkin hommasta! Nimenomaan ymmärtää! Kyllähän sitä kaikenlaista suhaa ja tekee mutta onkos siinä sittenkään mitään pointtia koiran kannalta...
Treenilampaat
Ei tehdä vaan tekemisen takia vaan miksi ja minkä vuoksi...hankalaa selittää.mutta ainakin itselle monet toimet pellolla saivat uuden merityksen... Kun vaan nyt osaa ne ottaa omaan treenamisensakkin mukaan... Toivottavasti... kehitystä on ohjaajana tapahduttava ja ymmärrettävä paimennusta ja koiria... We`ll see.
Kahden koiran kanssa sieltä lentelin kotia eli treenattavaa piisaa...
Treenaamisesta puheenollen on ollut hienoa,kun Kari on lingonnut lumet pihatarhasta ja tehnyt pellollekkin "lumivapaan" alueen. Nyt talven kuluessa Lampaita on ulkoilutettu suht usein ja tästä siis seuraa se,että treenilampaita ei taida koskaa olla tarpeeksi. Aikaa myöden niistä tulee automaattisia ihmiseen liimautujia...vaikka mitään peruskuljetuksia niillä ole tehtykkään... Näillä hepuilla treenaaminen ei ole mielekästä enään kellekkään, ei koirille eikä meille ohjaajille. Pystymme onneksi vaihtamaan tilalle noita nuoria uuhia isommasta laumasta ja toivottavasti ne tuovat treeneihin taas uutta puhtia... Ainakin itsellä intoa piisaa ja eikös se ole niin että, Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn...
sunnuntai, 26. helmikuu 2012
Kommentit